Valmismatkaehdot  |  Yhteistyökumppanit

Matkakerho

Irmelin Isokoski

Seuratie 10 as 15
21530 Paimio 

Puh: 050 522 4447

Email: info@matkakerho.fi

Ranska on kiehtova maa. Monen matkailijan toivelistalla on Pariisi ensimmäisellä sijalla. Kuitenkin Pariisi on vain yksi pieni osa Ranskaa. Seniorikurssiyhdistyksen matkanjohtajana minulla on ollut tilaisuus vierailla maan eri alueilla yksityisten matkojemme lisäksi.

Vuonna 1988 vierailin ensimmäistä kertaa Pariisin ulkopuolella. Vierailukohde oli Languedoc-Rousillonin alue. Alue rajoittuu etelässä Espanjaan ja Andorraan sekä Välimereen. Retkellämme aikana näin suuren opasteen, jossa luki Tervetuloa kataarien alueelle. Olin lukenut Le Roy Ladurien kirjan Montaillou: Ranskalainen kylä 1294-1324. Siitä tiesin, että viimeiset kataarit, jotka olivat omasta mielestään puhdas-oppineita ja katolisen kirkon mielestä harhaoppineita hävitettiin täysin 1300-luvun puolivälissä. Jälkimaailma on luonnehtinut kataarien, etelä-ranskalaisittain albigenssien, järjestelmällistä tuhoamista yhdeksi kristikunnan historian murheellisimmista ja kuvottavimmista rikoksista.

Havahduin silloin tosiasiaan, että valtiot luovat rajoja, mutta kansat luovat aivan muunlaisia rajoja. Ranskassa on paljon kielellisiä ja kulttuurillisia alueita ja näkymättömiä rajoja. Edellä mainitulla alueella kansan kieli on ollut oksitaania, joka on hyvin lähellä katalaania, jota puhutaan

Espanjan Kataloniassa ja myös rajan toisella puolella Ranskassa. Oksitaanian nimi tulee sanasta 'òc', kyllä.

Useita kieliä

Erkki Toivanen kertoo mielenkiintoisessa kirjassaan "Kahden puolen kanaalia", että Guy de Maupassantin mukaan 1800-luvun Ranskan alueella puhuttiin yhteensä 88 eri kieltä tai murretta. Hän toteaa, että Keski-Ranskan ylängöillä puhuttiin auvargnat'ta, Koillis-Ranskassa puhekieli oli flaami, Bretagnessa bretonia. Tämä on kelttiläinen kieli, joka poikkeaa täydellisesti ranskasta. Bretonin kielen puolesta taistellaan ja nuo-rille pyritään opettamaan kieltä vielä tänäkin päivänä. Baskimaalla eli Pyreiden juurella Biskajalahden alueelle puhutaan baskia eli euskaraa. Kieltä puhutaan vielä nytkin ja kielestä ollaan hyvin ylpeitä. Provencen provensaali on trubaduurien romanttinen kieli. Alsacissa puhutaan alueen historian ansiosta sekä saksaa että ranskaa. Italian rajoilla puhutaan italian sekaista ranskaa. Korsikan saarella puhutaan jopa 14 murretta, jota pariisilainen ei ymmärrä laisinkaan. Ruotsin ensimmäinen Bernadotte-suvun hallitsija puhui kotiseutunsa eli Paun murretta. Hän ei koskaan oppinut täydellistä ranskankieltä, vaimonsa ja Napoleonin suureksi harmiksi. Hän ei myöskään oppinut ruotsia, joten hän oli varmaan enemmän sotilas ja valtiomies kuin kielimies.

Vuonna 1880 tuli Ranskaan koulupakko ja ranskalaistaminen. Tämän jälkeen ranska on ollut ainoa hyväk-syttävä kieli maassa. Kun Euroopan neuvosto esitti vuonna 1992 suosituksia vähemmistökielien turvaa-miseksi. Ranska ilmoitti yksikantaan: "Tasavallan kieli on ranska."

Ranskan valtio

Kielierot eivät ole ainoa asia, joka erottaa Ranskan eri alueita. Vuonna 1987 Ranskassa juhlittiin maan tuhat-vuotista historiaa. Vuonna 987 nousi valtaan Frankkien herttua Capet. ja Ranska oli syntymässä. Vuonna 1996 Ranska juhli 1500-vuotista historiaan. Tämä juhla perustui frankkien kuninkaan Klodovikin vuonna 496 tapahtuneeseen kasteeseen kristinuskoon. Jotkut ovat sitä mieltä, että Ranska syntyi jo silloin. Tosiasia on kuitenkin, ettei silloin ollut vielä mitään yhtenäistä Ranskaa. Oli vain alueita joiden historia ja kulttuuri poikkesivat joskus melko paljon toisistaan.

Baskit pelaavat pelotaa

Baskimaa on erilainen, kiehtova ja omalaatuinen, joka ei muistuta mitään muuta aluetta Ranskassa. Kylien ja pikkukaupunkien keskustassa löytyy kirkko, kirkon vieressä pelotakenttä ja paikallinen pieni kapakka, jonka edessä baskeripäiset miehet keskustelevat pelotan pelaamisesta. Se on ikivanha baskien kansallispallopeli. Nahalla päällystettyä kumipalloa singotaan kentän reunassa olevaa kiviseinää vasten. Yleensä pallon heit-tämiseen käytetään käyrää kourua, joka sidotaan käteen.

Täysin erilainen alue on Bretagne, jonka pitkä historia liittyy vahvasti Britanniaan. Baskit ja bretonit eivät varmaankaan ymmärtäneet toisiaan laisinkaan 1800-luvulla. Niin erilaiset heidän kulttuurinsa ja kielensä olivat silloin ja ovat vielä nytkin. Baskit olivat metsästäjiä, lammaspaimenia ja vuoristoihmisiä, jotka tekevät kauniita puutöitä siinä kun vahvasti merihenkiset, ostereita viljelevät bretoninaiset rakastivat kauniita käsitöitä ja keramiikkaa.

Rikkaus ei aina tuo hyvää käytöstä

Englantilainen ylhäisö ja kuninkaalliset pakenivat maansa huonoja säitä Ranskan Biarritzin ja Cote de Azurin alueille. Molemmissa paikoissa on vieläkin nähtävänä upeita hotelleja, kylpylöitä, villoja ja palatseja tältä ajalta. Myös Venäjän aatelisto hoiti terveyttään Ranskan Rivieralla. Muuan alueen opas valitti meille, että ennen Venäjältä tuli aristokraatteja, jotka osasivat käyttäytyä. Nykyisin tulee raharikkaita ilman käytöstapoja. Totuus on se, että yhä useampi Nizzan alueen kauniista vanhoista huviloista siirtyy venäläiseen omistukseen. Myös britit ostavat huviloita, linnoja ja viinitiloja Ranskasta. Olemme nyt olleet mieheni kanssa neljäni vuotena marraskuun Ranskassa. Asunnot on vuokrattu briteiltä, jotka sijoittavat loma-asuntoihin Ranskan Rivieralla. Britit omistavat Erkki Toivasen mukaan runsaat puoli miljoonaa asuntoa Ranskassa ja kerrotaan, että Dordognessa on kyliä joiden asukkaista on 80 % brittejä. Tämä on myös vaikuttanut siihen, että palvelualoillaolevat ranskalaiset ovat opetelleet jonkin verran englantia, joten ranskaa osaamattomatkin pärjäävät melko hyvin arkisten asioiden kanssa.

Olin ryhmän kanssa Korsikalla pääsiäisenä 2010. Oppaamme oli viehättävä 29-vuotias naishenkilö. Kysyin, käykö hän usein Pariisissa. Hän vastasi, että oli kerran käynyt pakosta koulutuksen vuoksi. Kysymykseeni onko hän innokas matkailija, hän vastasi hyvin tiukasti: - Minä en jätä saartani. Minä en piittaa Pariisista ja vielä vähemmän muista maista. Tämän opetan myös lapsilleni. En sitten kysynyt enempää.

Irmelin Isokoski