Valmismatkaehdot  |  Yhteistyökumppanit

Matkakerho

Irmelin Isokoski

Seuratie 10 as 15
21530 Paimio 

Puh: 050 522 4447

Email: info@matkakerho.fi

Lapsuudesta asti yhdistän pääsiäisen perinteet noitiin, maalattuihin muniin, mämmiin sekä ensimmäisiin kevään merkkeihin. Myöhemmin pääsiäisen on tullut mukaan paljon muutakin, varsinkin sen jälkeen kun minulla on ollut tilaisuus tutustua pääsiäisperinteisiin eri puolilla Eurooppaa yhteensä 11 eri kohteessa.

Katolisissa ja ortodoksisissa maissa pääsiäinen on suuri juhla ja tähän juhlaan liittyy vanhat perin-teet, hyvä ruoka, yhdessäolo, hartaus ja ilo. Yhden perinteen olen tuonut kotiin. Jo noin 10 vuoden aikana olemme joka pääsiäinen koristelleet talomme edustalla "munapuun" saksalaiseen tapaan.

Saksassa ryhmämme sai nauttia eräästä hyvin vaikuttavasta perinteestä. Satoja vuosia on pieni slaa-vilainen omaa kieltään puhuva sorbiheimo Saksin alueella järjestänyt toisena pääsiäispäivänä ratsas-tuskulkueen. Näky oli ainutlaatuinen, kun kylistä tulivat vanhanmalliseen frakkiin ja korkeaan hat-tuun pukeutuneet miehet ratsastaen upeilla hevosillaan. Kaikilla hevosilla oli sidottu häntään suuret valkoiset rusetit ja otsalla niillä oli hopeakoristeet. Nämä koristeet ovat kulkeneet perintönä sukupolvilta sukupolville. aivan kuten tämä ainutlaatuinen perinnekin. Ratsastuksen aikana miehet lauloivat ikivanhaa hymniä. Pitkät hevosjonot kohtasivat kyläkunnittain kirkkomaalla. Siellä he pysähtyivät yhteisen virren laulun ajaksi. Kun pappi oli heidät siunannut, he kiersivät kirkon ratsain. Hevosia oli yhteensä noin 2000 ja niitä lainataan jopa naapurimaista, jos ei oman alueen hevoset riitä.

Italiassa pääsiäistä juhlitaan melkeinpä jokaisessa kylässä omin perintein. Apulia on monelle suo-malaiselle melko tuntematonta vaikka alue on hyvin mielenkiintoista. Erikoisia ovat mm.trullitalot, joilla ei ole mitään tekemistä meidän pääsiäistrullien kanssa. Ne ovat kennomaisia, valkoisia, lius-kekivimajoja. Nykyisin ne ovat hyvin isoja ja alueella hyvin suosittuja asuinrakennuksia. Täällä trullitalojen mailla on myös hyvin erikoisia pääsiäisen viettotapoja. Pitkäperjantaina Taranton kau-pungissa alkoi puoliltapäivin huppupäisten verhottujen miesten katumuskulkue ja vaellus jatkui puoleen yöhön asti. Paljasjalkaiset miehet kulkivat parittain hitaasti huojuen. Vyötärön ympärillä heillä oli naruvyö, jolla he ruoskivat itseään. Noin kahden tunnin välein he poikkesivat San Domenico Maggiore-kirkkoon rukoilemaan ja sen jälkeen paljasjalkaisten loputon huojuva kävely jatkui pitkin kaupungin katuja. Taustalla soi kovaäänisistä hidas surumusiikki.

Eräässä pienessä Apulian kylässä kyläväki kokoontui kyläkirkkomaalle pääsiäissunnuntaina. Täällä oli iso kivi, johon luonto oli muotoillut keskelle ison reiän. Kirkonmenojen jälkeen kylän nuorilla naisilla on ollut jo usean sadan vuoden aikana tapana ryömiä tämän reiän läpi. Tämä takasi heille hedemällisyyttä. Kun me vierailimme kirkonkivellä, totesimme, että sen läpi ei kyllä mahtunut tukevampi tyttö, mutta moni nuorimies kipusi reiän läpi ja uskoi tällä tavalla välttävänsä "sinisten pillereiden" ostoa. Kiviseremonian jälkeen kaikki kokoontuivat viereiselle niitylle tanssimaan ryt-mikästä tarantella-tanssia.

Sisiliassa vierailimme Ennan kaupungissa. Pitkäperjantaina sinne kokoontuivat lähikylien seurakuntien veljeskunnat katumuskulkueeseen. Kaikilla oli huput, sillä kun on kyseessä surujuhla, kasvoja ei näytetä. Veljeskunnat oli helppo tunnistaa värikkäistä vöistä ja viitoista. Kulkueet, jotka tulivat kaupungin eri puolilta, päätyivät kaupungin keskustaan Addolorata kirkkoon yhteiselle rukoushetkelle. Kulkueen ensimmäiset miehet kantoivat komeata puista krusifiksia. Kaupungin ja lähialueen asukkaat seurasivat kulkueita hiirenhiljaa. Tähän juhlaan koko kaupunki valmistautui huolella ja arvokkuudella. Kirkon viereisen lihakaupan rouva koristeli hartaudella näyteikkunaa laittamalla kukkia porsaanpään korvien taakse ja suuhun, jopa jauhelihan hän koristeli punaisilla ja keltaisilla kukilla. Toisena pääsiäispäivänä vierailimme pienessä Aidoneen kylässä. Siellä vastaan tuli jättikokoiset apostolit iloisesti tanssien, sillä he olivat löytäneet Jeesuksen, joka nyt oli jälleen heidän parissaan. Jeesus tanssi Marian kanssa ja koko kylänväki vauvasta isovanhempiin oli iloisena parhaissa pukineissaan seuraamassa ylösnousemuksen iloa. Jättiläisten puvun alla oli kaksi miestä, toinen seisoi toisen olkapäillä.

Lähellä Italiaa on nykyisin Ranskalle kuuluva Korsikan saari. Olin jo pitkään haaveillut pääsiäi-sestä Sarténe- nimisessä kaupungissa. Sarténe on pieni synkkä vuoristokaupunki, joka on kuuluisa verikostoistaan. Tässä kaupungissa on 1400-luvulta asti erikoinen Golgatantie katumustapahtuma. pitkäperjantaina. Loistavia kulkueita ja näytelmiä järjestetään ympäri Eurooppaa katolisissa maissa, mutta Sarténessa on kyse vain yhdestä miehestä ja todellisesta aidosta katumuksesta, ei näyttele-misestä. Tämä mies haluaa hyvittää syntinsä kantamalla 31,5 kg painavaa puista ristiä ja vetämällä perässään jalkoihin kytkettyä 14 kg painavaa rautaketjua. Hän aloittaa verenpunaisessa huppu-asussa kello 21.30 Sainte-Marie kirkosta aloittaakseen 2 km pitkän Colgatan tiensä. Hänen edellään kulkee valkoiseksi puettu henkilö, jonka tehtävänä on auttaa katujaa tarpeen vaatiessa. Jäljessä kulkee pappeja, jotka laulavat ikivanhaa laulua "Perdone mio, mio Dio, perdone, pieta!" Katujan kuuluu kaatua kolme kertaa aivan kuten Jeesus Golgatan matkalla.

Kuka tämä henkilö on? Sen tietää vain kylän pappi, joka myös valmentaa katujaa pitkään ennen tapahtumaa. Paastoaminen ja rukoilu kuuluvat valmisteluihin. Tämä henkilö on vakavan rikoksen tehnyt, kuten esim. murhaaja, joka on saanut elinikäisen vankeusrangaistuksen, tai joku joka pakoilee rangaistustaan saaren tiheässä kuuluisassa maquise-pensastossa. Hän mahdollisesti saa vapautuksen osaksi tai kokonaan rangaistuksestaan. Katumustapahtumaan ei oteta ketä vain, siihen pitää anoa. Sarténen pappi tekee valinnan yksin. Keväällä 2009 korsikalaiset kertoivat, että varauksia oli vuoteen 2032. Mietin, että heidän kannattaa kyllä varata ajoissa varmuuden vuoksi, koska 23 vuoden odotus on pitkä aika.

Tämä on kai ainoa paikka, missä katujana on aito henkilö. Kyläläiset kertoivat, että kerran katujan henkilöllisyys selvisi monelle. Katumuskierroksen aikana pieni koira innostui haukkumaan iloisesti, olihan kadonnut isäntä lopultakin löytynyt.

Onko pääsiäisvietossa jotain yhteistä eri maiden kesken. On kyllä, tällaisia asioita ovat pääsiäis-lammas, maalatut ja muulla tavalla koristeltuja munia. Ilokseni olen huomannut, että ikivanhat pe-rinteet elävät ja niitä kunnioitetaan. Perinteet ovat tärkeitä ja myös meidän kannattaa omia aitoja perinteitä vaalia ja kunnioittaa ja viedä edelleen seuraaville sukupolville.

Irmelin Isokoski